Enpä muista, milloin viimeksi olisin lukenut yhtä hämmentävän romaanin kuin Katri RauanjoenMuuri. Suljettuani kirjan kannet en tosiaankaan tiedä, mitä minun pitäisi kirjasta teille kertoa. Lievennän kuitenkin jännitystänne toteamalla, että se on tällä kertaa positiivinen tunne.
Jotkut romaanit ovat sellaisia, että niistä olisi paras kirjoittaa esittely vasta viikkojen, ellei kuukausien päästä. Pieni ylimääräinen tilpehööri olisi jo varissut mielestä pois ja jäljelle jäänyt kova ydin: se mistä oli kyse ja mitä se lukijalleen antoi. Mutta koska haluan muistaa myös ja nimenomaan sen tilpehöörin ja uskon sen myös toisia kiinnostavan, pyrin aina kirjoittamaan arvioni kirjasta mahdollisimman pian lukemisen jälkeen. Olen huomannut tavan toimivaksi, mutta aina silloin tällöin tulee tällaisia teoksia, jotka laittavat sormen suuhun.
Aloitetaan kirjan nimestä. Muuri on loistava kirjan nimi. Loppujen lopuksi ei ole olemassa kovinkaan montaa sanaa, joka olisi yhtä voimakkaasti latautunut ja toisi mieleen niin monia historiallisia merkityksiä kuin mitä muuri tekee. On Kiinan muuri, Itkumuuri, Berliinin muuri. Muuri suojelee, mutta vähintään yhtä paljon se sulkee pois, rajoittaa ja eristää. Rauanjoen romaanissa muuri on juuri tätä jälkimmäistä sorttia.
Muuri myös elää ja liikkuu. Se määrittää hyvän ja pahan, tai oikeammin, hyväksytyn ja halveksitun rajan. Muuria vartioivat tiukkailmeiset vartijat, eikä rajan soveliaalla puolella tiedetä tai haluta tietää toisesta puolesta mitään, paitsi silloin kuin muurin takana halutaan käydä harjoittamassa paheita.
Tässä kirjassa on paljon hämärää ja häilyvää. Rauanjoki kuljettaa tarinaa hyvin arvoituksellisesti ja lukijan tehtäväksi jää täyttää avoimet kohdat. Minua askarrutti paljon se, mihin päin maailmaa tapahtumat sijoittuvat. Kysymys on oikeastaan aika irrelevantti, mutta silti asia mietitytti. Mielessäni sijoitin päähenkilö Lauran jonkin verran etelään ja itään täältä. Vallitseva kulttuuri on jonkin verran omaamme tiukenpi, sillä Laura lähtee muurin toiselle puolelle tekemän jotain. En halua paljastaa mitä, vaikka se varsin pian kirjassa selviääkin. Syystä, joka minulle ei oikein selvinnyt, Laura myös jää tuohon salattuun maailmaan, kapakkaan ompelemaan drag-artisteille esiintymisasuja.
Muurissa mikään ei ole tavanomaista. Vahvoin värein kuvatut maisemat ovat yhtä aikaa kauniit, mutta rappiolla. Ihmisissä on mukavaa boheemiutta, mutta myös suunnatonta pahuutta. Muurin takainen maailma on täynnä ristiriitoja. Ystävät, en osaa sanoa, onko tämä tavattoman kaunis vai ruma kirja. Olipa kummin tahansa, Rauanjoki on onnistunut luomaan mielettömän voimakkaan tunnelman, joka ei jättänyt minua rauhaan nukkuessanikaan ja tuntui seuraavan pienenä ahdistavana puristuksena päivän askareissa.
Muurissa on paljon maagista realismia, mutta se on myös pelottavalla tavalla tosi kirja. Kuinka monet ihmiset elävätkään eristettyinä, toisen luokan kansalaisina tälläkin hetkellä? Muureja rakennetaan ja ylläpidetään koko ajan. Ja silloin kun ne murtuvat, ei kyse välttämättä ole suvaitsevaisuudesta. Myös Laura saa huomata, kuinka epävakaus muurilla leviää myös hänen ympäristöönsä tuhoisin seurauksin.
Piti sanoa vielä pari sanaa rakkaudesta, mutta sen kuvaamiseen minulla ei enää riitä sanoja. Sen voin luvata, ettei rakkaus ole helppoa tässäkään tarinassa.
Toivoisin tälle kirjalle paljon lisää lukijoita ja blogisavuja aivan siitä itsekkäästä syystä, että palan halusta vaihtaa ajatuksia tarinan tulkinnoista. Laitankin hyvän kiertämään pika-arvonnan merkeissä. Ilmoittaudu kommenttikenttään, mikäli Muuri kiinnostaa ja tämä kirja voi olla sinun! Aikaa osallistua keskiviikon puoleen päivään saakka ja se alkaa N-Y-T NYT!
Toisaalla:
Lukukausi
Katri Rauanjoki: Muuri
Torni Kustantamo 2012
247s.